”Silmukka ja pisto kerrallaan
tehdään eheämpi maailma.
Välillä oikein, välillä nurin.
Välillä eteen, välillä taakse,
mutta luonto huomioiden yhtä kaikki.
Tuunaten ja korjaten,
parsien ja paikaten,
ajatuksella ja ymmärtäen.
Silmukka kerrallaan, ystäväiseni.”
Olemme kädellisiä olentoja
Me ihmiset käsitämme asioita käsillämme, me ymmärrämme ympäröivää maailmaa tehdessämme asioita omin kätösin. Käsitöiden tekeminen on myös huikea reitti rentoutumiseen, palautumiseen ja luovuuden virkistymiseen. Yksinkertaisen ja mekaanisen käsityön tekeminen, jonka edetessä ei tarvitse hirveästi keskittyä, rauhoittaa vilkasta ja kuormittunutta mieltä antamalla aivoille ikään kuin muuta ajateltavaa. Se voi auttaa myös kuuntelemaan ja keskittymään. Tällaisia käsitöitä voivat olla neulominen ja virkkaaminen, puun veistely tai hiominen, tai vaikka langan keriminen. Käsillä työtä tehdessä mieli saa vaellella omia polkujaan, jäsennellä päivän tapahtumia ja käsitellä kokemuksia. Parhaimmillaan tämä tietoisen mielen vapaahetki synnyttää uusia ideoita ja oivalluksia.
Itselleen täysin uutta tekniikkaa opetellessa tai totuttua vaikeampaa käsityötä tehdessä on keskityttävä täysillä. Se vasta onkin tehokas tapa saada ajatukset pois jokapäiväisistä asioista. Irtiotto arjesta omalla sohvalla! Ei olekaan mikään ihme, että neulojia, virkkaajia, vuoleskelijoita, askartelijoita, tuunailijoita ja rakentelijoita on niin paljon.
Oli materiaali tai työtapa sitten ihan mikä tahansa, on käsillään tekeminen jatkuvaa silmän ja käden yhteistyötä, ongelmanratkaisua ja päätösten tekemistä: ”Jos vuolen tästä vielä vähän, saisinko sitten haluamani muotoisen kahvan voiveitseeni? Entä jos tuo oksankohta on liian kova?” Katsomalla, tunnustelemalla, vertailemalla, päättelemällä ja kokeilemalla se selviää. Ja samalla oppii jotakin uutta itsestään, sinnikkyydestään ja suhtautumisestaan kokeilemiseen ja virheisiin.
Uskonkin, että käsitöiden tekijät pärjäävät aina!
”Sinun ei tarvitse olla loistava voidaksesi aloittaa,
mutta sinun on aloitettava voidaksesi olla loistava. ”
– Les Brown
Kohti ympäristöystävällisempiä käsitöitä
Aina ei ole siis tärkeintä se lopputulos, vaan matka. Toisaalta käsitöiden tekijältä syntyy väistämättä myös lopputuotteita: sukkia, lapasia, paitoja, laukkuja, pussukoita, koristeita,… Toisinaan mietin, onko niille kaikille todella käyttöä. Valmistetaanko niitä todelliseen tarpeeseen, vai vaan tekemisen ilosta? Kestävätkö käytetyt materiaalit tarkempaa tutkiskelua? Onko käsityötarvikkeiden hankkiminen jotenkin oikeutetumpaa kuin muu kuluttaminen?
Käsitöiden tekemisen ei soisi kuormittavan luontoa, vaan olevan ennemmin jopa keino muuttaa elämäämme ympäristöystävällisemmäksi ja kestävämmäksi. Materiaaleista, tekniikoista tai työvälineistä voi aina tinkiä, joustaa tai keksiä uusia tapoja tehdä, mutta luonto on otettava aina huomioon. Ajattelen kaiken olevan jotakuinkin hyvin silloin, kun valmis käsityö tulee ahkeraan käyttöön, kestää pitkään ja on huollettavissa, korjattavissa, ja lopulta joskus aikanaan asianmukaisesti kierrätettävissä.
Olen huomannut omien käsitöitteni muuttuneen viime vuosina yhä enemmän kierrätysmateriaaleista syntyviksi, vanhoja tekstiilejä korjaaviksi ja tuunaaviksi sekä suomalaisia luonnonmateriaaleja käyttäviksi. Myös lähiluonto tarjoaa mahtavia materiaaleja keittiövälineisiin, sisustukseen ja koristeisiin. Ja kun niitä ei piilota paksun liimakerroksen tai maalin alle, ovat tuotteet täysin kompostoituvia. Sitten aikanaan.
Tästä ajatustavasta ja luontolähtöisestä asenteesta syntyi #luonnonystävänkäsityöt, eli käsitöitä luonnon ehdoilla, ympäristönäkökulmasta tinkimättä. Pyrin tekemään käsitöitä vain johonkin todelliseen tarpeeseen: lämmittämään jalkoja, suojaamaan päätä tai jatkamaan suosikkivillapaidan käyttöikää. Harkiten tehdyt käsityöt säästävät luonnon resursseja, rahaa ja aikaa, sekä tuottavat vähemmän tekstiilijätettä. Siispä miksi ei?
Tule keskustelemaan aiheesta Luonnonystävän käsityöt -ryhmään Facebookissa!
